lauantai 2. lokakuuta 2010

Te Mata Chardonnay Woodthorpe Vineyard 2008

Viininjuojan ABC, anything but chardonnay. Tämä uskomus oli vahvasti valloilla nolkytluvulla, jolloin Sidewaysin innoittamana myös merlotia (kirjotetaanko toi merlot'ta, mun luottokielinatsit ei osannu sanoa) tuli dissata. Alunperin ABC-liike lähti liikkeelle siitä kun 90-luvulla lähes jokainen viinitila tuotti keskinkertaista ylitammista chardonnayta. Tämä myös näkyi suomessa kun Alkon hyllyt olivat täynnä huonolaatuisia chardonnay shittiä, jotka maistuivat mielestäni enemmän tai vähemmän kiljulle. Näistä traumatisoituna minulla meni pitkään ennenkuin aloin ylipäänsä nauttia muista valkoviineistä kuin rieslingeistä ja erityisesti chardonnayt olivat pannassa pitkään.

Muutoksen tuulet alkoivat kuitenkin puhaltaa, kun viime keväänä Chez Dominiquessa yhtenä viininä tarjottiin Burgundin chardonnayta, eli chablista. Viini oli uskomattoman maukas ja moniulotteinen. Siinä maistuivat monet ne asiat, mistä itse pidän valkoviineissä. Eli uskomukset uusiksi ja chardonnayta pöytään. Pari viikkoa sitten ostin pitkästä aikaa ensimmäisen chardonnayn, Burgundista tulevan Joseph Drouhin Rullyn. Todella hyvä viini.

Tämän kirjoituksen pääosan esittäjä tulee kuitenkin Uudesta Seelannista. Uusi seelanti on Burgundin tapaan tunnettu pinot noirista ja chardonnaysta, joten päätin sivistää itseäni tämän maan viineillä. Nappasin A-marketista mukaani vuoden 2008 Te Mata Chardonnay Woodthorpe Vineyardin.

Tässä viinissä tuoksui runsaasti aprikoosia ja appelsiiniä kevyen hapokkuuden alta, sekä kevyesti vastaleikattu nurmikko. Tuoksu oli myös yllättävän leveä ja siitä pystyi aistimaan jopa toffeeta.¨

Maku oli tuoksuun nähden yllättävän hapokas, sitruksinen ja tammi maistui selkeästi. Jälkimaku oli pitkä ja miellyttävän karvas. Maussa oli myös jokin tunnistamaton elementti, mitä yritin pitkään saada kiinni, mutta ennenkuin onnistuin tunnistamaan sen, pullo kerkesi tyhjentyä. Nyyh.

Vaikkei chardonnaytuntemukseni ole kovin hyvä, voin ehdottomasti suositella tätä valkoviiniä. Join tätä klassisen ranskalaisen Soupe De Poissonin kanssa ja myöhemmin juustojen kanssa. Keiton kanssa yhdistelmä ei ollut ehkä paras, hapokkuus korostui lempeän keiton kanssa liikaa. Kovien juustojen kanssa toimi hyvin.

Tämä oli ensimmäinen varsinainen viiniarvioni, en tiedä onko näistä hyötyä kenellekkään, mutta nämä toimivat ainakin itselle muistilistana siitä, mitä on juonut ja mikä on hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti